Kehitysvammainen ansaitsee korvauksen työstään

1.2.2020

”Monesta tällainen duuni olisi tylsää, mutta tämän kundin mielestä se on nastaa puuhaa”, kirjoittaa Matti Laitinen kehitysvammaisesta pojastaan, joka silppuaa Helsingin tuhottavia papereita.

Kirjoituksen viesti on kuitenkin surullinen: pojalta on hiljattain viety työosuusrahaan – muutaman euron päiväpalkkaan työstään.

Taustalla on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös joulukuulta 2014, jolloin päätettiin, että työosuusrahaa ei makseta jatkossa päivätoiminnassa oleville asiakkaille, joiden toiminta on hoitopainotteista ja tuen tarpeensa laaja-alaista ja kaiken kattavaa.

Olin tuolloin vasemmistoliiton edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa, ja vastustin kyseistä päätöstä.

Päätöstä perusteltiin sillä, että ostopalveluissa ja kaupungin omissa palveluissa työosuusraha maksettaisiin samoilla perusteilla. Esitin lautakunnassa, että asia olisi palautettu valmisteluun ja selvitetty vaihtoehtoina työosuusrahan säilyttäminen nykyisellään tai työosuusrahan maksaminen jatkossa myös ostopalveluna hankittavasta päivätoiminnasta.

Valitettavasti esitykseni hävisi äänestyksessä. Esitystäni kannattivat vasemmistoliiton Joonas Leppänen, SDP:n Jouko Malinen ja vihreiden Tuomas Tuure. Virkamiesten esitystä työosuusrahan poistosta päivätoiminnassa olevilta asiakkailta kannattivat äänestyksessä kokoomus, keskusta, vihreiden Kati Juva ja Leena Riittinen sekä SDP:n Maija Anttila. RKP ja perussuomalaiset äänestivät tyhjää.

Työosuusraha kustantaa kaupungille reilut 300 000 euroa vuodessa. Neljän miljardin budjetissa tämä on Helsingille häviävän pieni raha, joten työosuusrahan vähentämisestä ei synny edes olennaista säästöä.

Kysymys onkin siitä, miten ymmärrämme kehitysvammaisten tekemän työn merkityksen. Matti Laitisen kirjoitus kuvaa kauniilla tavalla sitä, miten kehitysvammaisella on aivan samat tarpeet kuin kenellä tahansa ihmisellä: tehdä hyödyllistä työtä, nähdä sen tulokset, saada työlleen arvostusta ja ansaita edes hiukan rahaa, jolla voi maksaa oman lounaansa itse.

Ymmärrys näistä inhimillisistä tarpeista ei saa hukkua ostopalvelubyrokratiaan. Toivon, että tulevissa päätöksissä kunnioitetaan vammaisten ihmisten oikeutta saada työstään korvaus eikä leikata heikoimmilta. Toivon myös, että jo tehtyä päätöstä tulkitaan oikeudenmukaisesti siten, että paljonkin ohjausta tarvitsevat ihmiset saavat työosuusrahan siltä ajalta, jonka todella osallistuvat työtoimintaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *