Turvallista arkea sateenkaarinuorille

Kaupunginvaltuusto käsitteli 2.3. aloitettani sateenkaarinuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vaadin siinä nuorten kanssa työskenteleville työntekijöille koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta, koska tutkimuksissa on havaittu, että sateenkaarinuoret kohtaavat syrjintää sekä kouluissa että sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Olen monelta osin hyvin tyytyväinen niihin toimenpiteisiin, joita virastoissa on tehty aloitteeni johdosta.

Nuorisoasiainkeskuksessa on jo ennen tätä aloitetta tehty hyvää työtä yhdenvertaisuuden eteen. Siellä on käytössä yhdenvertaisuussuunnitelma, työntekijöitä on koulutettu muun muassa nuorten seksuaali-identiteetistä ja transsukupuolisten nuorten kokemuksista, ja Setan toimijat vierailevat nuorisotaloilla säännöllisesti.

Sosiaali- ja terveysvirastossa on aloitteeni johdosta tehty kysely nuorten kanssa työskenteleville siitä, onko heillä osaamista kohdata sateenkaarinuoria. 544 vastanneesta 334 koki, että tarvitsee aiheeseen liittyvää koulusta. Sain pari viikkoa sitten sote-virastosta viestin, että tätä koulutusta ruvetaan nyt suunnittelemaan.

Opetuslautakunnan lausunnon mukaan opetusvirastossa selvitetään ensin oppilashuoltohenkilöstön täydennyskoulutustarvetta sateenkaarinuorten kohtaamisessa. Tiedän, että tässä on päästy jo selvitystä pidemmälle: kaupungin koulupsykologina olen saanut kutsun yksikkömme koulutusiltapäivään, jossa käsitellään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta. Myös me koulupsykologit itse olemme toivoneet tällaista koulutusta esimiehiltämme, ja olen iloinen, että se nyt toteutuu.

Kiitän lämpimästi virastoja siitä, että aloitteeni ehdotuksiin on tartuttu reippaasti ja niiden hyväksi on tehty konkreettisia toimenpiteitä.

Mutta ei niin hyvää, etteikö jotain voisi parantaakin. Erityisesti sote-lautakunnan ja opetuslautakunnan lausunnoissa painottui seksuaaliterveyden ja seksuaalikasvatuksen näkökulma. Kuitenkin sateenkaarinuorten hyvinvoinnissa on kyse paljon laajemmasta asiasta: oikeudesta elää tavallista nuoren ihmisen arkea ilman syrjintää. Sateenkaarinuoren pitää voida toimia koululaisen, opiskelijan, kaverin, ystävän tai harrastusryhmän jäsenen rooleissa ilman, että hänen kokemuksensa sukupuolestaan tulee kyseenalaistetuksi.

Hyvin tärkeässä asemassa ovat esimerkiksi opettajat, joiden kanssa nuoret viettävät suuren osan päivästä. Kouluissa sateenkaarinuorten huomioon ottaminen ei ole vain seksuaalikasvatusta vaan turvallisen arjen rakentamista jokaiselle nuorelle.

Uusi yhdenvertaisuuslaki ja nykyinen tasa-arvolaki edellyttävät yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien tekemistä kouluille 1.1.2017 mennessä. Näiden suunnitelmien kautta voidaan edistää juuri sitä arjen turvallisuutta, jonka edellä mainitsin. Siksi kouluilla tarvitaan nyt osaamista sateenkaarinuorten asioista nimenomaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun näkökulmasta. On myös tärkeää, että sateenkaarinuoret itse tulevat yhdenvertaisuussuunnittelussa kuulluiksi.

Tästä syystä tein kaupunginvaltuustossa kaksi ponsiesitystä:
1. Lain mukaan jokaisella koululla ja oppilaitoksella tulee 1.1.2017 olla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat. Jotta nämä suunnitelmat tukisivat sateenkaarinuorten yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia mahdollisimman hyvin, selvitetään mahdollisuutta järjestää rehtoreille, opettajille ja muulle koulujen henkilöstölle koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta erityisesti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun näkökulmasta.
2. Selvitetään mahdollisuutta osallistaa sateenkaarinuoria koulu- ja oppilaitoskohtaisten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen.

Kumpikin ponsi hyväksyttiin: ensimmäinen äänin 50 – 1 ja toinen äänin 49 – 1.