Seitsemän syytä vastustaa terveysasemien ulkoistamista
Eilen kaupunginvaltuusto päätti äänin 55-27 hyväksyä kokeilun terveysasemien ulkoistamisista. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle annettiin oikeus ulkoistaa Kannelmäen terveysasema ja ostaa kokonaan uusi ulkoistettu terveysasema Viiskulman alueelle. Päätös meni läpi muun muassa kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n äänin, kun taas me vasemmistossa vaadimme asian hylkäämistä.
Valtuustossa käytiin asiasta tiukka keskustelu. Keskustelussa toin esille muun muassa tällaiset argumentit ulkoistamista vastaan:
Helsingissä on tehty erittäin hyvää ja tärkeää työtä, jotta sosiaalipalvelut ja terveydenhoito saadaan pelaamaan hyvin yhteen. Terveydenhoidon pilkkominen pois kaupungin omista käsistä hankaloittaisi tätä kehittämistä. Tästä kärsivät eniten ne, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluita.
Voimme vaatia ulkoistetulta terveysasemalta täsmälleen sitä, mitä on ymmärretty sopimuskauden alussa kirjata sopimuksiin, emme muuta. Ulkoistetussa palvelussa onkin omaan verrattuna huomattavasti vähemmän joustavuutta, kun vaikkapa kehitetään uusia yhteistyömalleja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Kun työskennellään inhimillisen todellisuuden kanssa, tilanteet ja tarpeet on hyvin monimutkaisia ja yksilöllisiä. Siksi on vaikeaa kirjata sopimukseen kaikki juuri oikein, jotta joka ainoa ihminen saa hyvää hoitoa.
Helsingissä monella terveysasemalla on onnistuttu jonojen lyhentämisessä, mutta erot eri kaupunginosissa ovat suuret. On siis selvää, että meidän terveyskeskuksestamme löytyy jo osaamista hoitoon pääsyn parantamiseen. Tärkeintä olisi saada levitettyä hyvät toimintamallit koko kaupunkiin. Tämä haaste ei ratkea ostamalla kaksi asemaa ulkoa, vaan tarvitaan työtä johtamisen kehittämiseksi.
Yritysten toiminnan ensisijainen tarkoitus on tuottaa voittoa, ei lisätä väestön terveyttä. Siksi on vaikeaa suunnitella ulkoistetun terveysaseman rahoitusmallia niin, että se ei kannustaisi kermankuorintaan eikä yli- tai alihoitamiseen.
Jos luovumme omasta terveysasemainfrastamme, jättäydymme sen varaan, mitä yrityksillä on tarjota. Omien asemien perustaminen uudestaan on kallista ja hidasta. Jos yksityinen tuottaja ei yhtäkkiä voikaan jatkaa palvelujen tuottamista, mikä on ollut vaarana esimerkiksi Touhulan päiväkodeissa, joudumme ottamaan vastuun potilaista itse. Siksi omista terveysasemista luopuminen on valtava riski, jota ei missään tapauksessa kannata ottaa.
Päätöksessä ei ole kyse vain ulkoistamisesta vaan huomattavasta resurssien kohdentamisesta keskusta-alueelle. Uuden terveysaseman perustamiseen Viiskulman alueelle laitettaisiin 3 milj €, joka on valtava määrä rahaa verrattuna siihen, minkälaisia lisäresursseja terveysasemat ovat viime vuosina saaneet. Tämä on epätasa-arvoinen ratkaisu eri kaupunginosien välillä.
Myös kokonaisuudessaan ulkoistaminen tulee kalliiksi ja maksaa noin 5 milj veronmaksajille. En toki vastusta tämänkokoista lisärahoitusta terveyskeskukseen, ja vasemmistoliitossa olemme vaatineet sitä jo pitkään. Kummallista on se, että kun yleensä nimenomaan kokoomus on vaatinut tiukkuutta rahankäytössä, nyt se yhtäkkiä ehdottaa viiden miljoonan lisäsatsausta terveysasemille. Onko siis niin, että kokoomuksen mielestä terveydenhoitoon saa laittaa lisää verorahaa vain siinä tapauksessa, että ainakin osa siitä menee terveysfirmojen omistajien voittoihin?
Valitettavasti valtuuston enemmistö päätti näistä ongelmista huolimatta kannattaa ulkoistamista, joten asian valmistelu etenee. Vasemmistoliiton esityksestä valtuusto kuitenkin samalla päätti selvittää mahdollisuutta teettää yliopistotasoinen tutkimus, jolla arvioidaan ulkoistamiskokeilun vaikutuksia terveysasemapalveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen koko kaupungin tasolla, sote-palveluiden integraatioon, haavoittuvien ryhmien palveluihin sekä yhdenvertaisuuteen palveluiden saamisessa eri kaupunginosien ja kaupunkilaisten välillä. Tällaisen tiedon hankkiminen ulkoistamiskokeilusta on äärimmäisen tärkeää, jotta sopimuskauden jälkeen päätöksiä terveysasemien tulevaisuudesta voidaan tehdä oikean tiedon varassa.