Tavoitteet

Koulutuksesta tasa-arvoa

Jokaisen lapsen ja nuoren pitää saada tarpeitaan ja kykyjään vastaavaa opetusta riippumatta oppimisedellytyksistään, äidinkielestään, etnisestä taustastaan, terveydentilastaan ja sukupuolestaan. Koulutuksen pitää tukea vastuuseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa.

Jokaisen lapsen ja nuoren pitää saada tarpeitaan ja kykyjään vastaavaa opetusta riippumatta oppimisedellytyksistään, äidinkielestään, etnisestä taustastaan, terveydentilastaan ja sukupuolestaan. Koulutuksen pitää tukea vastuuseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa.

Kaikilla lapsilla on oikeus pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen pienissä ryhmissä ammattitaitoisten opettajien ohjaamana. Erilaisten oppijoiden pitää saada itselleen sopivaa opetusta ja kokea onnistumista sekä saada oppimispotentiaalinsa käyttöön  kaikilla kouluasteilla. Tämä tarkoittaa riittävää erityisopetusta, oppilashuollon palveluita, riittävän pieniä ryhmäkokoja ja joustavia opetusjärjestelyitä.

Maahanmuuttajille pitää olla riittävät tukitoimet kuten S2-opetus sekä selkeät koulutuspolut.

Toisen asteen koulutuksen tulee olla maksutonta.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset on peruttava. Ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit.

Koulun, kaikilla tasoilla, tulee antaa nykyistä parempaa demokratia-, tasa-arvo- ja työelämäkasvatusta.

Tukea mielenterveydelle

Mielenterveyden ongelmiin pitää saada apua helposti, riittävästi ja oikeaan aikaan. Mielenterveyskuntoutujien asemaa yhteiskunnassa pitää vahvistaa.
Mielenterveyden ongelmiin pitää saada apua helposti, riittävästi ja oikeaan aikaan. Mielenterveyskuntoutujien asemaa yhteiskunnassa pitää vahvistaa.

Tarjolla pitää olla tarpeeksi erilaisia hoitomuotoja, jotta jokainen asiakas saa juuri sellaista apua, joka hyödyttää häntä. Lääkitys ei saa olla ainoa vaihtoehto.

Psykoterapiaan pääsemistä pitää helpottaa, ja sitä on oltava tarjolla myös julkisissa palveluissa ja kaikenikäisille.

Sote-uudistuksessa on tärkeää huolehtia mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhtenäisistä hoitopoluista niin, että apua saa yhdestä paikasta ja asiakkaasta huolehditaan kokonaisvaltaisesti.

Neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa pitää tukea lapsen psyykkistä kehitystä. Perheille pitää olla tarjolla matalan kynnyksen tukea ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Työelämää pitää kehittää paremmin mielenterveyttä tukevaksi esimerkiksi mahdollistamalla työaikajoustot ja helpottamalla osa-aikaisella sairauslomalla olemista.

Mielenterveyspalveluissa pitää osata kohdata erilaiset vähemmistöt ja erityisryhmät kuten maahanmuuttajat ja sateenkaari-ihmiset.

Tiedotuskampanjoilla pitää vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja ja parantaa ihmisten valmiuksia tukea omaa ja toisten mielenterveyttä sekä hakea apua.

Hyvät palvelut sote-uudistuksen tavoitteeksi

Sote-uudistuksen tavoitteeksi on otettava sujuva hoidon ja avun saaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja hyvä hoito ja tuki kaikissa elämän vaiheissa. Tarpeelliset palvelut pitää saada kiertämättä luukulta luukulle. Sote-palveluita ei saa alistaa markkinakilpailulle.
Sote-uudistuksen tavoitteeksi on otettava hyvät ja tasa-arvoiset palvelut. Tarpeelliset palvelut pitää saada kiertämättä luukulta luukulle. Sote-palveluita ei pidä avata markkinakilpailulle, vaan julkisella sektorilla pitää olla päävastuu palvelutuotannosta. Palveluiden pitää olla kaikille yhteiset.

Palveluihin pääsyä pitää helpottaa asiakasmaksuja laskemalla, hoitoon pääsyä nopeuttamalla, vahvistamalla terveyskeskusten resursseja ja kirjaamalla lakiin täsmennyksiä asiakkaiden oikeudesta saada palveluita.
Eri sosiaali- ja terveyspalveluita pitää koota saman katon alle, sillä osa ihmisistä tarvitsee useita eri palveluita. Ammattilaisten pitää tehdä tiivistä yhteistyötä.

Sote-palveluissa pitää olla tarpeeksi työntekijöitä, jotta he pystyvät tekemään töitä eettisesti hyvin ja uupumatta kohtuuttoman työmäärän alle. Työntekijöiden asiantuntemusta pitää kuulla, kun palveluita kehitetään.

Sote-ammattilaisten työ ei saa olla pelkästään yksittäisten ihmisten auttamista vaan myös vaikuttamista yhteiskunnassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Erityisesti vanhustenhoidon, mielenterveyspalveluiden sekä lasten ja perheiden parissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn puutteet pitää korjata.

Yhdenvertaisuutta sateenkaari-ihmisille

Ihmisillä pitää olla yhdenvertainen oikeus perheeseen, parisuhteeseen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan palveluihin seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta.
Ihmisillä pitää olla yhdenvertainen oikeus perheeseen, parisuhteeseen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan palveluihin seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta.

Translaki pitää uudistaa siten, että ihmisellä on oikeus päättää itse juridisesta sukupuolestaan, sukupuolen vahvistaminen ei edellytä lisääntymiskyvyttömyyttä ja on mahdollista jo alle 18-vuotiaille.

Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin ja sukupuolenkorjaushoitoihin pitää päästä sujuvasti, ja tutkimusten ja hoitojen tulee olla asiakaslähtöisiä.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten sekä poliisien ja juristien koulutukseen pitää sisältyä tietoa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta ja koulutuksen pitää tukea kykyä kohdata sateenkaari-ihmisiä.

Erilaiset perhemuodot on tunnistettava ja tunnustettava esimerkiksi koulussa ja päivähoidossa. Opetussuunnitelmiin sisällytetään tietoa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta ja perheiden monimuotoisuutta.

Kunnianhimoista ilmastonsuojelua

Suomen pitää tehdä kaikkensa, jotta ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt tulee kääntää negatiivisiksi 2030-luvun alkuun mennessä.
Suomen pitää tehdä kaikkensa, jotta ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt tulee kääntää negatiivisiksi 2030-luvun alkuun mennessä.

Energiantuotannossa on siirryttävä fossiilisista polttoaineista tuuli-, aurinko- ja vesivoimaan sekä kestävään bioenergiaan. Tavoitteena pitää olla, että kivihiilen käyttö lopetetaan vuoteen 2025 mennessä, öljyn ja turpeen polttaminen 2030-luvulla ja maakaasun 2040-luvulla.

Liikenne on järjestettävä kaupungeissa ensisijaisesti julkisen ja kevyen liikenteen avulla ja valtakunnallisesti nopean raideverkon sekä sitä täydentävän maaliikenteen avulla.

Eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa täytyy vähentää valistuksen ja suositusten keinoin, verotuksen kautta ohjaamalla ja siirtymällä joukkoruokailuissa kasvispainotteiseen ruokaan.

Hiilinieluja kasvatetaan esimerkiksi tukemalla metsänhakkuiden myöhentämistä, ohjaamalla maanviljelijöitä maan multavuuden parantamiseen ja ennallistamalla ja suojelemalla soita.

Kaikessa ilmastopolitiikassa pitää ottaa huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksia on tasapainotettava esimerkiksi tulonsiirroin pienituloisille ja muille ryhmille, jotka kärsivät toimenpiteistä eniten.

Pitkällä tähtäyksellä on mentävä kohti sellaista talousjärjestelmää, jossa ihmisten hyvinvointi ei perustu jatkuvaan tuotannon kasvuun.